Koivu (Betula spp.)
Suomen kansallispuuksi valittu koivu on paitsi metsiemme kaunis lehtipuu, myös yksi käytetyimpiä raaka-aineita puuteollisuudessa. Tiheytensä ansiosta koivu on helposti työstettävää, sen kovuus on miltei pyökin kaltaista ja sen vuoksi hyvin kulutusta kestävää. Puuaines on sävyltään vaaleaa.

Mänty (Pinus sylvestris)
Mänty on kuusen ohella tärkein metsäpuulajimme. Jopa 800 -vuotiaaksi kasvavan männyn hyviä omaisuuksia ovat muun muassa sen helppo saatavuus ja monikäyttöisyys. Myös hyvä ulkonäkö ja lahonkestävyys tekevät siitä halutun rakennemateriaalin. Sydänpuu on tummaa, mantopuu vaaleampaa. Puuaineksen rakenne on melko pehmeää.

Tervaleppä (Alnus glutinosa)
Ainoa käpyjä muodostava kotimainen lehtipuulaji. Hyvin yleinen Etelä- ja Keskisuomessa jonka levinneisyys yltää aina Kemin korkeudelle asti. Tervaleppä on hakkuukypsä normaalisti 60-vuotiaana ja saattaa elää jopa yli 300-vuotiaaksi. Rakenne on pehmeää ja kevyttä, näin ollen helppo työstää ja pintakäsitellä. Muun muassa tästä johtuen leppä onkin yksi puuseppien suosituimmista raaka-aineista. Vaalea puuaines muuttuu valon vaikutuksesta punertavaksi.

Pyökki (Fagus sylvatica)
Kauppanimeltään punapyökki on Keski-Eurooppalaisista puulajeista Suomen yleisin tuontikovapuu. Hidaskasvuinen pyökki saavuttaa jopa yli 40 metrin pituuden ja 600 vuoden iän parhailla kasvupaikoillaan. Puuaines on tiivistä, kovaa sekä painavaa ja on väriltään punertavanvalkoista tai vaaleanharmaata joka punertuu valon vaikutuksesta.